torstai 24. marraskuuta 2011

Opetuksen arvoinen kokemus!

Minulla oli kirjaimellisesti maailman kamalin päivä eilen, minulle sattui nimittäin omanelämäni maailmanloppu.


Rakas tietokoneeni sanoi nimittäin yhteistyösopimuksemme irti aamulla klo 9.40 :/ murruin. kuinka ihmeessä omanelämäni kirjat meni täysin sekaisin moisen teknologisen laitteen järjestelmän kaatuessa? Kovalevy oli tuhoutunut, tämä oli data-vastaavan ensituomio. 
"Kuinka voit tietää vain katsomalla? Eikö sitä voi elvyttää?"
EI
"Entä kaikki työt? Tiedostot? KUVAT?"
Tuhoutuneet

Sinne lähti siis tietokone, emmekä kerenneet edes hyvästellä. Sinne meni myös kaikki todisteet viiden vuoden aikana eletystä elämästäni. Kuvat nimittäin. Mikään muu ei minua surettanut, ei mikään muu paitsi kuvat. Hakkasin päätäni töissä koko päivän seinään, kyynel silmäkulmassa ja kävin miettimään, näinkö helposti ihmisen, minunkin, elämäni pirstaloituu, yhden kovalevyn mukana. Ilmeisesti? ei niitä hetkiä saa enään uudestaan tallennettua kuviksi, ei ikinä koskaan. 
Iltapäivällä olin jo hyväksynyt surkean kohtaloni ja piristynyt, eihän se ollut kuin tietokone. Hakkasin kuitenkin vielä päätäni seinään takahuoneessa kunnes kaupan ovi aukeaa ja kurkistin verhon takaa petturimaisen tietokoneeni tulevan takaisin, olin jo soittamassa hautausurakoitsijalle mutta kysyin data-vastaavalta vielä mikä oli tietokoneen lopullinen kohtalo jotta voisin lukita viimeisen raportin koskien sitä mappi ö:hön...pah vai haluanko edes tietää...

google.fi
  
"Tässä tietokoneesi"
"Mikä sen lopullinen kuolinsyy on?"
"Ei mikään"
satametriä jo ennalta alkavaa hymyä..

"Se toimii, sittenkin!"

Tietokonevanhukseni oli herännyt henkiin, luojan kiitos! Miten? Arvio data-vastaavalta oli suora : kovia kokeneen tietokoneeni kovalevy oli vain liikahtanut pois paikoiltaan, mitäilmeisemmin silloin kun olen rymäyttänyt sen laukkuuni. HALLELUJAH sanon minä, ja kaikki oli tallessa, koko tietokone oli siinä tilassa mihin sen aamulla olin jättänyt. tästä lähtien alan nimittäin opetella uuden asian elämääni - varmuuskopiointi.


Nyt onkin mukava työskennellä rakkaan työparin kanssa, eilenkin koin nimittäin HYVIN haastavaksi yrittää lukea s-postia kännykällä, huh, kuka niitä näkee lukea, minimaalisia kirjaimia, en minä ainakaan.


Teitä lukijoitakin on tullut taas ihan järjettömät määrät lisää <3 mistä teitä tulee, en tiedä mutta minusta on ihana että te olette täällä kuuntelemassa (lue: lukemassa) näitä minun hömppöjä juttuja, piste.
Nyt jatkan tietokoneeni paijailua, alan pakkaamaan paketteja, katson kuinka sade likaa näyteikkunani ja juon lasillisen lämmintä glögiä

lisäys ulkonaliikkujille : 

huomasin aamutuimaan kävellessäni töihin, että sateen varalle varaamani sateenvarjo osoittautui täysin hyödyttömäksi tässä säässä, reaktio oli jotakuinkin kuvan näköinen 

google.fi

Kiitos ja ylistys vedenkestävälle ripsivärille

22 kommenttia:

  1. Aioin juuri otsikon luettuani sanoa sulle sanan "varmuuskopiointi", mutta tulihan se sieltä. ;)

    VastaaPoista
  2. Pieni Lintu : nähtävästi aina pitää olla draamaa jotta oppisi jotain uutta! tästälähin varmuuskopioin KAIKKI :D

    VastaaPoista
  3. Juuri sitä varten minulla on ulkoinen kovalevy. Kuulemma kuolematon.. (?)
    Mullekin on tapahtunut samaa.. Kokonaisen KUUKAUDEN kuvat tuhoutui..
    Tosin.. syypää olin mä, koska itse vahingossa poistin ja tyhjensin vielä roskakorinkin :D
    Onneksi ei ollut ku kuukausi, mutta tuo kuukausi on nyt vain musta tyhjä reikä mun elämässäni.. :D

    VastaaPoista
  4. Jatkoa varten vielä kullanarvoinen vinkki:

    Kannettava EI OLE kannettava, jos se on päällä.

    Itse opin kantapään kautta kun joskus kotona kantelin tietokonetta huoneesta toiseen etsien parempaa verkkoyhteyttä (jota rikollisesti lainasin joltakulta naapuriltani...), kun kovalevy ilmeisesti liikahti paikaltaan ja TUHOUTUI siinä samalla. :/ Onneksi oli siihen aikaan uusi kone, eikä sielä ollut vielä kuin esim. kuvia muutamalta kuukaudelta, että kauheasti en menettänyt (olisi nekin saanut palautettua, arviohinta tosin oli joku 1 000€ joten jäipä opiskelijana välistä...)

    VastaaPoista
  5. Ja Maanvaiva: nykyiset ulkoiset kovalevyt voi tuhoutua ihan yhtä herkästi, kuin koneiden "omatkin". Ne on vähän kun tehty hajoomaan :(
    Itellä on onneks pari AINAKI sata vuotta vanhaa (nojoopajoo..), jotka on vielä tehty siihen aikaan, että niiden pitäis kestää kolauksiakin :D

    VastaaPoista
  6. Hui! Aika pelottavaa! Täytyis kyllä itsekin aktivoitua tuon varmuuskopioinnin kanssa. CD:illä mulla on osa kuvista, osa on myös miehen koneella, mutta tällä hetkellä läppärillä taitaa olla joku 7000 kuvaa. Kääk. Tiedän mitä teen tämän viikonlopun..

    VastaaPoista
  7. Oi, kuulostaa hurjalta..jotain tarttis täälläkin tehdä..

    VastaaPoista
  8. Apua, onneksi tietokoneesi ei kuitenkaan mennyt hajalle! Taidankin tästä ruveta polttamaan kuvia cd-levylle... Ihan vain varmuudeksi :)

    VastaaPoista
  9. Tota samaa oon miettinyt, että pitäis vihdoin viimein hankkia ulkoinen kovalevy ja tallentaa kuvat sinne. Kaikki kuvat vuodesta 2008 on PELKÄSTÄÄN tietokoneella. Idioottimaista mutta totta.

    VastaaPoista
  10. Eihän ne kuvat esim.picasan kautta ladattuina mihinkään katoa jos kone sanoo sopparin irti,mulla levähti kesällä kone ja kyllä kaikki kuvat oli tallessa...Tietysti se varmuuskopiointi pitäis aina tehdä...Kyllä huomas koneen hajotess miten tärkeä se kuitenkin on,minäkään en ihan heti saanu uutta ja johan tuntui kaikki hankalalta laskujen maksamisesta lähtien=D

    VastaaPoista
  11. Hassua, just siirtelen samalla mun vanhalta koneelta kuvia ulkoselle kovalevylle ja tulin hetkeksi toiselle koneelle lukemaan blogeja. :D Ja sit täältä tuli tämmönen postaus, onneksi mäkin noita jo siirtelen, toi vanha kone voi lahota hetkenä minä hyvänsä..

    VastaaPoista
  12. Voi ei, en voi edes kuvitella miltä tuntui onneksi helpotti ja kaikki kääntyi paremmaksi... Ja nyt varmuuskopiomaan!!! :)

    Voi kumpa asuisinkin lähempänä tulisin oitis visiitille!

    VastaaPoista
  13. Kiva, että selvisit(te) hengissä! Mulla valokuvat on ulkoisella kovalevyllä ja sekin voi heittää veivin...olenkin päättänyt polttaa kaikki kuvat rompulle. Lisäksi aion ottaa vielä varman päälle ja kehittää paperikuviksi kaikista tärkeimpiä kuvia (lue: lasten kuvia).
    Nimittäin MINÄ EN KESTÄISI JOS KAIKKI KUVAT HÄVIÄISI BITTIAVARUUTEEN!!!

    VastaaPoista
  14. No huh! Onneksi kaikki hyvin..Kaunis tunnelma kuvassa,alkopas tehdäkkin mieli glösiä :)

    VastaaPoista
  15. Melkoinen kauhukokemus! :/ Meillä on hävinnyt joskus v.2002 kaikki ensimmäiset digikuvat, kun ukkonen hajotti koneen. Sinne menivät! Onneksi niitä oli tullut jaeltua joillekin kavereille, joten osa saatiin sitä kautta takaisin. Pitäisi taas itsekin siirrellä kuvia ulkoiselle kovalevylle. Olisivat silloin edes kahdessa paikassa. Usein olen myös teettänyt kuvia, mutta nyt on jälleen taas varmaan vuoden tauko ollut ja satoja kuvia teettämättä! :/

    VastaaPoista
  16. Kiitos tästä postauksesta. Minä kopion heti kaikki kuvat tikulle. On kyllä käsittämätöntä miten moinen AINA unohtuu ja kyllä, meillekin on käynyt noin. Sillä erotuksella ettemme koskaan saaneet kuvia takaisin. Kaikki neidin vauva ajan kuvat menivät. Itkut on itketty ja onneksi joitain kuvia on saatu ystävien ja sukulaisten kautta. Silti, olin taas jättänyt moisen tekemättä!!

    Mukavaa viikonloppua sinulle :)

    VastaaPoista
  17. Kristi : ahaha, no onneksi ei ollut tosiaan kuin kuukausi :D

    Marimuru : Niin minullekin infottiin että kuvien palautus, jos olisi saaneet osan, olisi tullut hyvin kalliiksi :)

    Mia : Itkuhan se minullakin meinasi tulla, juuri niiden kuvien takia, nyt on jo tytön kuvat talletettu visusti pois tietokoneelta!! ja pitäisi niitä alkaa teettääkin enemmän. Ennen oli jotenkin kuvien teettäminenkin helpompaa..veit vain filmirullan liikkeeseen, nyt kaikki kuvat seisoo tietokoneella eikä niitä osaa edes hiirellä klikata ifoloriinkaan :DD


    Kaikille : juu, ottakaa kyllä kopioita kuvista, näin minäkin teen AINA! ulkoiselle kovalevylle ja muistitikuille, hitsit!

    Kirsi : ai, en ole kuullutkaan että picasasta ne ei häviä :o olenkohan mä ladannut kuvat sen kautta? vaikka sitä käytän päivittäin niin en tiedä :DD terkuin nörtti 8)

    VastaaPoista
  18. Onneksi oli onnea matkassa sinulla! =D Mein pirpana hajoitti mun läppärin pari viikkoa sitten, mutta onneks mulla oli just uudelleen aktivoitu tuo Applen TimeMachine - loistava keksintö!!! Niin,jos se on toiminnassa, mul oli just ollu viime talvesta asti pois käytöstä ja täs syksyllä päätin ryhdistäytyä ja laittaa laitteen toimintakuntoon taas. Hoitaa tuon varmuuskopioinnin langattomastiaina ku kotona läppärin avaan. Suosittelen muillekkin!!! =D

    VastaaPoista
  19. Uuuh, tuo on aivan järkyttävän hirvittävä tunne! Meilläkin vastikään hankittu ulkoinen kovalevy.

    Kiva blogilöytö muuten taas! :)
    Hauskan näköinen meno täällä.

    t. Uusi lukijasi

    VastaaPoista
  20. Pia : no onpas näppärän kuuloinen vehje, harmi että kerkesin jo ostaa manuaalisesti toimivan tallentajan! :D mutta tällä mennään jotta ensikerralla jos ei ole näin hyvä tuuri, on silti kaikki tallessa :)

    Kasia : tunne oli kyllä kamala :D Kiva kun tulit lukijaksi, tervetuloa mukaan remmiin! :)

    VastaaPoista
  21. Onneksi selvisitte säikähdyksellä. Meilläkin ulkoinen kovalevy käytössä ja joitain kuvia poltettu levyllekin varmuuden vuoksi :)

    VastaaPoista
  22. Huh,loppu hyvin kaikki hyvin!!:)

    VastaaPoista