perjantai 30. maaliskuuta 2012

Höpsöt

Tänään ollaan kokopäivä höpsötelty. ainiin ja yritetty siivota.

Siispä ollaan höpsötelty lisää..



Ollaan otettu koko aamupäivä kuvia tytöstä ja paras kaveri:sta :)


Mä olen ottanut nyt kotiäititavoitteeksi opetella valokuvaamista, ihan kunnolla. Koska aina kun mä rapsin kuvia, mulla ei ole mitään käsitystä noista säädöistä tai muustakaan mitä kamerasta löytyy, olen vain ottanut kirjaimellisesti säkäkuvia, heh. No kyllä mulla jotain käsitystä on, mutta ei paljoa. Olisi mukava opetella saamaan tuostakin kamerasta joka minulla on, kaikki ilo irti. Kaikkia vinkkilinkkejä valokuvauksesta otetaan ilolla vastaan!

En tiedä onko aikaa bloggailla viikonlopun aikana, mutta silloin olisi tarkoitus ainakin vierailla teidän blogeissanne, jotka on nyt hieman taka-alalle jääneet, toivottavasti saanen hieman myötätuntoa ;)

Oikein ihanaa viikonloppua teille

EDIT//
kuvauksissa ei vahingoitettu ainoatakaan eläintä;) 

torstai 29. maaliskuuta 2012

Kuulumisia


Kuulumisia teille ihanat :)
Nyt on niiiiiiin paljon lennokkaita asioita tapahtunut sitten viime viikonlopun että hyvä jos itsekin on perässä pystynyt kulkea. Viikonlopun aikana tehtiin nimittäin isoja päätöksiä niin töiden kuin muutenkin asioiden, muuton?, suhteen ja kesä näyttää hyvin valoisalta;) ja jos joku vielä kehtaa lottovoittajaksi väittää niin hys. Karhulassahan se kuitenkin pelattiin:o. Minusta tuli, ainakin toistaiseksi, kotiäiti jälleen ♥ Sisustus Aitan kivijalkamyymälä laitettiin maanantaina kiinni ja kamoja roudataan takaisin kotiin nyt koko viikko. Uusi paikka etsinnässä:) Vanhassa olisi pian kulut nousseet...Mutta näinhän sitä pitää tehdä, itselleen hyödyllisiä ratkaisuja, vaikka paikasta oli tullut minulle jo rakas, kuin toinen kotini, täytyy se vain jättää taakseen ja nostaa nokka kohti taivasta jotta haistaa jo uuden paikan potentiaalin:) Kiitos teille kaikille ihanista viesteistänne ja sähköposteista :o♥ eihän tuo ole kuin pelkkä myymälän väliaikainen ratkaisu ja kohta porskutellaan jo uusia avajaisia, kiitos silti


Täällä on pari päivää hellinyt meitä kaunis auringonpaiste, eilenkin päästiin jo +10 asteeseen:) Ihana muuten, kuinka kotona ollessa voi taas toteuttaa paljon asioita. Tänään, no okei, kiireestä huolimatta, mennään tyttären kanssa mummosukukokoukseen ♥ Pitää niitä vanhuksiakin nähdä:)
Mutta, nyt alkaa jo kiirus painaa mutta enköhän minä tänne nyt jälleen kerkeä palailla kuulumisia kertoilemaan taas useammin, kiitos teille jotka olette jo kerenneet kaivata

Minä palaan jälleen ja hei, muistakaa että on vielä tämä ja huominen aikaa osallistua Hotel Maman tai Sisustus Aitan, miksei vaikka molempien, arvontoihin facebookissa! :) sinne on nyt tulleet ne ihme aikajanat ja en osaa käyttää niitä :D

Aurinkoa ja haleja 

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Ääntä kuulluksi

Kun asut tämänkokoisessa kaupungissa kuin Kotka, mahdollisuutesi törmätä koppaviin ihmisiin on valitettavan arkipäiväistä, töissäkin. Karhulasta ja internetistä on muodostunut kuin taistelukenttä, ladattuna vihamielisillä maamiinoilla. Kuten Vietnamin rajamaillakin, sinun täytyy olla varovainen mihin astut, tai voit räjähtää palasiksi. Mulle on inhottavat kommentit tulleet jo harvinaisen tutuksi niin blogin kautta kuin joskus töissäkin, valitettavasti. Ja jokapäivä yritän miettiä että miksi. Miksi Kotkalaiset ovat sellaisia? kateellisia, katkeria, sarvikuonoja. Varsinkin naiset, miksi vanhemmat naiset ovat kateellisia nuorten menestymisestä? Ikärasismiako?


Vähintään kerran viikossa kuulen vaivaisilta eläkeläisiltä kuinka suuuuri vaiva läheiseltä torilta on kävellä liikkeelleni (100metriä) ja kuinka huonolla paikalla liikkeeni sijaitsee. Toiset tulevat ihmettelemään miksei minulla ole Green Gate, miksei ole Riviera Maisonia, miksei ole Gant:ia, miksei ole sitä ja tätä ja vielä päälle tuota? Miksi pitäisi? En minä näistä kommenteista nokkiini ota, en tietenkään:) Kaikenlaiset asiakkaat kuuluvat asiakaspalvelutyöhän, mutta missä menee se kipuraja jotta kaikki olisivat tyytyväisiä? Miksi pitäisi olla samanlainen kuin muut? Miksei täällä anneta mahdollisuutta erottua joukosta, massasta. Olisiko kaikki onnellisia jos meidät iskettäisi samaan muottiin ja jokainen kulkisi ne samat tuulipuvut päällä, ehkä sitten voidaan hymyillä iloiselle myyjälle takaisin eikä katsota hymyilevää kuin saastaista ruttoa, käännytä vielä katsomaan olankin yli - oliko tuo nyt tosissaan hymyillessään? niin ja opeteltaisiin sanomaan kiitos. Mihin on kadonnut näkemys putiikeista, pienistä asiakaspalveluun panostavista putiikeista? ei, jokaisen täytyisi olla vain robinhoodin kaltainen HALPAhalli täynnä arvotonta krääsää toisensa jälkeen.


Asunto on kiikarissa päivittäin. Se oma asunto pienellä perunamaalla. Tuntuu vain olevan tiukassa hakemani, tai sitten kriteerit on liian suuret? Kaupunkialueelta haluan kuitenkin pois. Täällä varsinkin on liian pienet piirit. Blogissakin joku on nyt ottanut elämäntehtäväkseen täällä käydä letkauttelemassa pahanilman mietteitä. Miksi? Miksi sanot että minun täytyisi lopettaa bloggaaminen josta saan suurta iloa itselleni, joka on tärkeä minulle? Miksi kerrot minun olevan vastuuntunnoton suoristaessani tyttäreni hiuksia? Miksi olen säälittävä kun kerron mielipiteeni mielestäni epälaadukkaista tuotemerkeistä? Miksi olen säälittävä kun olen kihloissa ihanan mieheni kanssa? Miksi tulisin tippumaan, ja vielä korkealta?


Mutta onneksi näissäkin asioissa positiivisuus vie voiton:) Olen ylpeä liikkeestäni jota olen pikkuhiljaa kasvattanut ja rakentanut, saanut tehdä töitä sen eteen. En olisi ylpeä jos ottaisin hirveän lainan jotta saisin putiikkiini kaiken mitä haluan sormia napsauttamalla, en arvostaisi tuotteitani samalla tavalla. Olen myös hyvin ylpeä ihanasta perheestäni, tyttärestäni ja miehestäni, ja minun mieheni on juuri oikea minulle. Olen ylpeä blogistani jota ahkerasti jaksan täyttää iloista, suruista ja kaikesta maan ja taivaan välillä:) älä huoli, tämä blogi ei tule ikinä lopettamaan;)


Yritin tehdä muuten videopostausta kaupalta mutta kuvatussa videossa kuului kokoajan jokin ihme ääni? kamera rikki? joten jäi ne sitten julkaisematta. Toisen kerran sitten:) Noh, tulipa lörpöteltyä näitä juttuja vähän off topic aiheesta mutta välillä tekee ihan hyvää kertoa mielipiteensä ääneen ja huomata kuinka turhia asioita sitä välillä pohtiikaan. ihan turhia.

Toivottavasti ilma pysyy vielä sateettomana työpäivän jälkeen, koska pyöräretki odottaa :)

ihanaa viikonloppua.

nyt jatkan iloisesti työntekoa ja Sisustus Aitan synttäreiden suunnittelua;)

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Arvontaa jälleen

Koska Hotel Mama-blogin facebook-ryhmään on tullut kiitettävä määrä tykkääjiä, kiitos ♥ Olisi kohtuullista järjestää jonkinnäköinen arvonta, ihan vain kiitokseksi teille:) Ja en edes muista onko siellä ikinä tullut arvottua :o



Elikkäs marsmars facebookiin Hotel Mama blogista tykkäilemään ja kuvaa jakamaan, sillä arvonta tapahtuu nyt siellä:) Aikaa onpi osallistua 30.3.2012 pe saakka.

Voit tilata myös blogin päivitykset blogilistasta

Sain muuten ihanan kommentin positiivisuudesta joka postauksistani huokuu, kiitos

Eihän siis jäädä paikoilleen seisomaan, ei ne huolet murehtimalla parane:)
parannetaan maailmaa vaikka viinilasillisen parissa;) 

torstai 22. maaliskuuta 2012

Sydänkäpy

Äidin pieni tähkäpää...

Pienen pieni prinsessani...

Elämäni aarre...

Kauneinta äidin elämässä...

Oma rakas tyttäreni ♥


Meidän tyttö rakastaa pitkiä aamupaloja, reippaita kävelyjä, kasviksia ja avocadoa, muumeja ja legoja. Kaikista eniten kuitenkin äitiä ja isiä:) Kauniit kampauksetkin ovat hänen mieleensä. Eilenkin oli kuulema pakko tyttären hiukset suoristusraudalla suoristaa, nätithän niistä tuli, mutta kyllä kikkarapää on suloistakin suloisempi ♥ peritty kun on äidin vahvat luonnonkiharat.


Uusi huonekin on tytön mieleen, samoin sänky. "Täällä on ihanaa" tyttäreni kehuu:)


Huoneessa on ihana leikkiä, häärätä ja leluja levitellä. Kaikista parasta on kuitenkin kun äitiä ja isiä rupeaa lapsettamaan, ihan kuin olisi silloin sisko ja veli jotka riehua rellestävät ♥ Välillä harmittaa kun leikit loppuvat mutta onneksi edessä on aina uusi päivä
Harvoin ollaan kotoa pois, joskus yökylässä, muutaman kerran vuodessa. Kotona on niin hyvä olla. Kotihiirien pesässä. Jokainen hiirulainen kantaa kortensa kekoon jotta meitä joka päivä hymyilyttää ja naurattaa. 

Muistetaan myös aina halata..

..ja pussata.

Joka päivä.

Ja muistetaan kertoa toisillemme kuinka paljon rakastetaan.

Meidän perhettä.

Rakastan sinua äidin pikku enkeli. 

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Eteinen

näkymä ulko-ovelta

Eteisestä päivää. 
Mulla on ongelma. Isokin sellainen. Meidän asunnossa on nimittäin maailman isolla M:llä epäkäytännöllisin eteinen, tai pikemminkin käytävä joka on täynnä ovia ja rutkuisia ulkovaatteita. Olen nyt miettinyt pääni puhki miten saisin eteisestä "kauniimman" yksinkertaisilla ratkaisuilla mutta mikään ei tunnu näyttävän vihreää valoa. Tapetoida haluaisin mutta minulla tuntuu olevan niin kallistapettimaku joten en viitsi uhrata kallista ja kaunista tapettia vuokra-asuntoon koska tapettiahan en luonnollisesti saa meidän muuttaessa takaisin. Lasku -ja säilytystilaa kaipaan eteiseen mutta ovia on niin tuhottomasti.


Tälläinen pötkylä tämä sitten on.
Haluaisin myös siirtää meidän makuuhuoneen oikealla kuvassa näkyvään vieras/työhuoneeseen koska sieltä huoneesta pääsee meidän asunnon toiselle parvekkeelle. Mikään ole sen ihanempaa kun istua illan pikkutunneille kesällä parvekkeelle ja köllähtää siitä suoraan petiin;) toisesta parvekkeesta tulee jälleen city-puutarha.

Mitä ratkaisuja sinä keksisit eteiseen?
 Ja jos tiedätte jotain käteviä säilytysratkaisuja tai jotain mistä on kuva yms. linkatkaa:)
I need help. 

EDIT//

 siinä on Pepi säälittävä piirros meidän eteisestä, ei musta taida arkkitehtiä tulla. mikään ei ole oikeissa mittasuhteissa sitten;) toivottavasti saat selkoa :D
alapuolelle jää sitten olohuone, keittiö ja ruokailutila... 

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Siksi koska sinäkin minua

Näin aamutuimaan, ennen töihin menoa, aamukahvia hörppiessä tulee mieleeni jälleen omat isovanhempani. En tiedä miksi. 
Kopioin nyt tähän vuosi sitten kirjoittamani blogijutun koska minun mielestäni ainakin omat isovanhempani ovat minulle hyvin hyvin tärkeät, enkä varmasti ole ainoa.

<3
 
"Vanhukset. Isovanhemmat. Mummo. Ukki. Mummi. Pappa. Mamma. Vaari.

Minulla on omanelämäni parhaimmat isovanhemmat, Mummo ja Ukki nimeltään.
Lapsuuden kultaisimmat muistot tulevat mummolasta (miksi se on muuten aina mummola, eikä vaikka ukkila). Jotkut tuoksut herättävät nämä muistot mieleen. Minulle esimerkiksi ruusuvesi tuo mummolan mieleen, siellä teimme aina itse ruusuvettä. 

Mummo opetti kuinka kitketään, istutetaan, koulitaan,  ukki taas raotti arkun kalastuksen salaisuuksiin, opetti mikä on poutapilvi, mikä sadetta enteilevä.  Sanonta : ”näin tehtiin ennen vanhaan” on syöpynyt visusti mieleen. Minäkin tahdon elää niin kuin ennen vanhaan.

Tahdon opettaa lapselleni käsillä tekemisen ilon. Unohtaa television, DVD:t, PlayStationit. Näyttää maailmaa ilman niitä. Toki en kaikkea näitä kiellä, rajoitan –asetan ehdon. Päätän mitä televisiosta saa katsoa, mitä ei. Opetan miten ne pyykit pestään ja miten kasvit kasvaa ylpeämmin jos niille päivittäin kuiskailee salaisuuksia.

Isovanhemmistani Ukki, on joutunut jo vanhainkotiin, Mummo tulee varmasti pian perässä. Sääli. Miksi vanhainkoti on paikka isovanhemmille?  Tosin monilla ei ole muuta mahdollisuutta, mutta entäs niillä joilla olisi? Monissa kulttuureissa isovanhemmat asuvat vielä kotona, heidän lapset, lapsenlapset ja jopa lapsenlapsenlapset  hoitavat ja huolehtivat sitten ikääntyneimmistä. Perheen keskellä on säilynyt kunnioitus vanhempaa kohtaan. Tiedä onko se sitten näinkään, mutta minä voisin asua isovanhempieni kanssa, jos siihen olisi mahdollisuus. Niin hekin ovat minun kanssani asuneet, syöttäneet, pesseet, lukenut, nauranut. Ei ole tarvinnut olla yksin.

Yritän vierailla isovanhempieni luona usein. Tuoda lehden, kysyä säästä, elämästä, juoda kupin kahvia ja viedä roskat lähtiessäni. Itselle tulee hyvä olo. Mutta silti jää se tunne, annanko tarpeeksi elämästäni verrattuna mitä kaikkea he ovat minun elämälleni uhranneet? Pystynkö parempaan? En tahdo nyt tuoda huonoa omatuntoa itselleni, en kenellekään, haluan vain että heidät muistetaan (ja en sitä epäilekään että joku isovanhempansa unohtaisi).
Minä nimittäin ihailen vanhoja ihmisiä, omiani unohtamatta.
Jos uskaltaisin, kysyisin heiltä : "Kuinka olet elänyt noin vanhaksi? Oliko se vaikeaa? Itkitkö vai nauroitko? Ehkä haaveilit nuorena purjehtimisesta? "
Pelkään että vastaukset ovat surullisia: "Sattumalta. Oli. Itkin. Haaveilin."

Haluan itsekin elää pitkän elämän, nähdä perheen kasvavan, nauraa, hoitaa lapsenlapsiani, opettaa heille elämäni viisauksia. Haluan itsekin ettei minua vanhaksi tultuani unohdeta, elämä jatkuu, lapsenlapsenlapset juoksevat jaloissa, nauru raikaa ja voisin vielä opettaa jollekin omia viisauksiani.

Aion tänään muistaa isovanhempiani, puhelin soitolla, mennä tapaamaan heitä, sanoa kiitos."
 
Palataan pian vähän sisustuskuulumisilla;))
ps. lämpimästi tervetulia uusille lukijoille.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Vastauksia part.2

Minkä koet haasteellisimmaksi yrittäjänä? :)
Olla erossa perheestä. Tai siis, miten paljon "omaa aikaa" joutuu uhraamaan töiden tekoon, kun saa olla vastuussa kaikista asioista. Haasteellisinta on siis yrittää päivänaikana saada hoidetuksi kaikki työt jotta kotiin ei niitä tarvitsisi tuoda, välillä pakko kylläkin.



Mua kiinnostais suunnattomasti itseäkiä sisustuskauppa netissä ja/tai kivijalkamyymälä. Kumpaa kautta tulee enemmän rahaa taloon, nettikaupan vai kivijalkamyymälän kautta? Koetko tulevaisuuden valoisana? Näkyykö lama?
Mmm, kyllä minun mielestäni nettikauppa ja kivijalkamyymälä kulkevat aika käsikkäin, toisina päivinä nettikaupan kautta tulee enemmän myyntiä, toisina kivijalkamyymälän. En osaa vielä myymälänpuolesta täysin puhua koska verkkokauppaa olen pyörittänyt jo lähemmäs vuoden, myymälää vasta hetkisen. Mutta kokoajan nettimyynti näyttää kasvua, verkkoshoppailu kun yleistyy niin nopeaa vauhtia:) Kyllä minä tulevaisuuden koen valoisana, en ota mitään stressiä, jos myynti jatkuu ja kasvaa samaan tahtiin kuin tälläkin hetkellä - tottakai jatkan sisustusalalla.




Mitä sä teet töissä jos sulla ei ole asiakkaita? Onko sulla eväitä mukana? Mitä?:)))
No jos asiakkaita ei jonain hetkenä ole, on minulla hyvin aikaa vastailla s-posteihin, soittaa puheluita, käydä vessassa :D Välillä tulee lueskeltua blogeja ja uutisia. Eväitä mulla on harvoin mukana, yleensä pärjään työpäivän loistavasti muutamalla litralla vettä. Olen tottunut elämäni aikana syömään vasta iltaisin ja silloin sitä ruokaa vasta meneekin;) Mutta jos satun eväitä töihin ottamaan, on ne tällöin viinirypäleitä, appelsiineja, salaattia...? jotain kevyttä. koska jos päivällä söisin raskaan lounaan - nukahdan melkein samantien ja töissä kun ei nukkumaan pääse, vähenee työpanokseni merkittävästi :D



Oi miten ihana bloggari täältä löytyi! minkä ikäinen olet?:)
Tutkin hieman taustoja ja kysyisin että miksi sisustusala? :)
Kiitos:) sisustusala tuntui nyt vain läheiseltä ja siltä oikealta. 

Mitkä mielestäsi ovat yrittäjyyden parhaat puolet? Entä huonoja asioita? Pelottiko yrittäjäksi ryhtyminen?En halua olla pessimisti, MUTTA jos joskus kävisi niin, ettei kaupankäynti enää kannata, millaisia varasuunnitelmia sinulla on?
Parhaat puolet on varmastikin se, että saan päättää asioista itsenäisesti, olen huomannut kehittyväni kokoajan ratkaisujeni suhteen, alussa pelkäsin ja emmin ja lannistuin helpommin, nyt osaan rohkeasti valita asioita parhaimman mukaan:) eli parasta on itsenäisyys ja että minusta on tullut paljon itsevarmempi. Huono puoli onkin varmasti se kun ratkaisusi menee täysin mäkeen ja olet tästä itse vastuussa :D noei, huonoa on varmaankin se kun vuorokaudesta loppuu välillä tunnit. Kyllä se alussa jännitti ja ehkä hieman pelottikin, yrittäjäksi ryhtyminen siis, mutta sain niin paljon positiivista kannustusta joten pelko nopeasti unohtui:) Jos kaupankäynti ei enään kävisi..onneksi varauduin tähän jo alusta alkaen, kun laitoin yritykseni pystyyn, koska tiesin ettei sisustusala, varsinkaan alussa ole kannattavaa koska näitäkin nettikauppoja puhkeaa internettiin kuin sieniä sateessa, tottakai alusta alkaen tein jo varasuunnitelman ja hankin yritykselleni muitakin tulonlähteitä.

En ees tiiä kauanko oot ollut yrittäjänä, mutta itse aina miettii, et miten kauan sitä saa töitä "puskee" ennen kuin uskaltaa odottaa pääsevänsä plussan puolelle?!
Joskus nääs salaa unelmoinut, et jois vois olla "itsensä herra" ;)
Kohta vuodenhan tässä on tullut yritettyä:) mmm. no kyllä itse ainakin paiskin töitä, alussa varsinkin hyvin paljon jotta yrityksen sai edes erottumaan kaikkien sisustuskauppojen keskellä, mutta periaatteessa, kun yritystäni varten en ottanut lainoja yms. on kaikki tulo plussaa. Mutta kyllähän yrittäjällä viralliset menot ovat suuret..

Mistä nimi Sisustusaitta tulee? :) ja oliko vaikea kehittää nimeä firmalle?
Itse olen huomannut varsinkin nettimaailmassa, että oikeasti tuollahan on ihan älyttömästi erilaisia nettiputiikkeja joista en ole ikinä ennen kuullutkaan. eli mitä kautta kannattaa mainostaa, että saa itsensä näkyville ja ihmisten tietoisuuteen? :) (tää on varmaan aika haasteellista kaikille nettiputiikkien pitäjille)
Mä en edes muista mistä Sisustus Aitta nimen keksin, se vain tuli nopeiten mieleen, koska halusin "suomalaisen" nimen kaupalleni, en mitään muunkielistä, ehkä tällä jo erottuu joukosta?;) ja muutenkin nimenpäättö oli helppoa koska tuota nimeä ei löytynyt yritysrekisteristä, tai vastaavaakaan, joten ajattelin että jos joku googlailee sitten nimeä sisustus tai aitta, löytyy kauppani aika nopeasti listoilta:D
Alussa mainostin ihan paperilehtisin :D ympäriämpäri, se tottakai tehoaa myös. Facebook- siellä on yrityksille ihan omat mainospalvelut, blogini on myös toiminut hyvänä mainostajana. Paikallislehdet nyt kun kivijalkamyymälä löytyy. Mutta IKINÄ en ole lähtenyt näihin "maksa klikkauksista" "mainosta täällä ja täällä" mainoksiin jonka takia puhelin alussa soikin ahkeraan kun joka tuutista tyrkytetään mainostilaa.huoh.

 
Koska päätit että haluat perustaa oman sisustusputiikin? Oliko se ollut sulla aina haaveissa vai mistä sait idean lähteä yrittäjäksi? :)
Kuten aiemmassa postauksessa jo mainitsin, ajatus yrittäjyydestä tuli ainoaksi vaihtoehdoksi kun tyttäremme ollessa pieni, halusin työskennellä kotoa käsin. Mutta kyllä olen salaa haaveillut aina rupeavani yrittäjäksi.

Sulla on kyllä ihanat hiukset!:D Mitäs sitä kysyisi... Tulen itse yrittäjäperheestä ja tiedän haasteet ja ihailen kyllä ihmisiä, joilla on rohkeutta pistää yritys pystyyn!
Eli tässä nyt muutama kysymys: pidätkö suurta varastoa ja onko postikuluitta toimittaminen kannattavaa?
 
:D en minä älyttömän suurta varastoa pidä, koska vieläkin tulee tehtyä jonkunlaisia "huti" sisäänostoja joista huomaa että jotkut tavarat eivät yksinkertaisesti kiinnosta kuluttajaa, muttenkuin jos se on superalennuksessa joka muutenkin on sääli, pienelle yrittäjälle, että isot kauppakeskukset ja ketjut pitävät tuotteitaan melkein kokoajan alennuksessa ja kuluttajat täten ovat tottuneet ostamaan vain kaikkea alennusjuttuja joka sitten taas pienelle yritykselle ei ole hirveän kannattavaa. Moni on minullekin kaupassa sanonut tuotteiden olevan "kalliita" :DD ja toiset kyselevät alennusmyyntejä..voivoi. Mutta pakko se on jostakin se leipä tienata, eikä ne hinnat ole "tahalleen kalliita" ja mielestäni esim. 400euron täyspuinen hylly/kaappi on HALPA verrattuna 500 euron ehkä isompaan mutta lastulevyiseen sotkan kaappiin jonka takalevyt irtoaa heti käytössä kaappia siirrteltäessä. 

Moikka. Olen kohta vuoden toiminut yrittäjänä, sisustuspuoti ja nettimyyntiä. uutta ja vanhaa. Kilpailu kovaa, tai siis tarjontaa on tosi paljon. Jotkut menestyy, jotkut eivät, yrittäjyydessä pitää löytää vaan se jokin... Koetko onnistuneesi? Ja pärjääväsi jo yrityksen tuloilla? Itse en vielä voi niin sanoa, mutta aika näyttää. Kokeilevalla mielellä, sitten lähdetään seuraavien tuulten mukaan jos nämä tuulet ei tarpeeksi myötäisiä =)
Kyllä uskon, että minun täytyy toimia vielä ainakin toinen vuosi samanalan yrittäjänä jotta voin rehellisesti sanoa onko tämä kannattavaa:) ei se vuosi vielä totuutta kerro. Mutta tähänasti koen ainakin onnistuneeni:)

Millainen on työpäiväsi (aamusta iltaan ruuhkaa ja asiakkaita), heh? Pystytkö siis päivällä hoitamaan firman pakollisia paperiasioita?
Mistä todellakin löydät myymäsi tavarat? Entä oliko haasteellista löytää sopiva tila? Vieläkö iltaisin riittää "paukkuja" vai oletko lopen väsynyt? Ja vielä lopuksi: kuinka paljon ihanista tavaroista päätyy myös omaan kotiisi?
Työpäivä : klo 9.30 saavun paikalle, tarkistan netistä tilaukset jotka pakkaan valmiiksi, avaan 10.00 oven, järjestelen paikkoja, yleensä ensimmäinen asiakasruuhka sattuu 10.30-12.00 tämän jälkeen on hieman hiljaisempaa, ehkä 14.00 asti jolloinka pystyy hoitamaan muitakin asioita, seuraava rysäys tuleekin tämän jälkeen. Mutta nämäkin asiat riippuu päivistä, toisina päivinä on hyvin hiljaista - huono sää esimerkiksi jolloin ihmiset eivät ole liikkeellä vain "katselemassa", kauppaan tulee silloin vain ne ihmiset jotka juuri tarvitsevat jotain - lahjaa, kukkaa tms. 
Tavarat : toiset tavarat löytyy ihan niinkin helposti että niitä "kaupataan" minulle, toiset täytyy sitten kiven ja kannon alta etsiä itse. Tanska ja hollanti ovat minun suosikkejani joista löytyy paljon kierrätysmateriaaleja käyttäviä tukkuja joita itse suosin. 
Tilan löytyminen ei ollut haasteellista - halusin "putiikin" eli pienen suloisen kaupan, en "myymälää".
Kyllä paukkuja iltaisin riittää;) joskus ei mutta taustalla vaikuttaa sitten jo huonosti nukuttu yö, kiirepäivä..
Hmm. kaupasta olen saattanut "ottaa" jonkun rikkimenneen tuotteen itselleni joka on jo kuormassa vaurioitunut, koska en halua myydä kakkoslaatuisia tuotteita kaupalla. Mutta jos oikein jonkun haluan, kyllä minäkin siitä maksan:) Moni varmaan luulee että yrittäjä vain "ottaa" näitä tuotteita kotiinsa mutta ei, minä en näin tee.

moi!! Mitä teit ennenkuin aloitit yrittäjänä? Miten saat asiakkaan ostamaan tuotteittasi? Kuinka paljon joudut tekemään myyntityötä et saa asiakkaan tekemään ostopäätöksen?
Olin kotiäitiänä, mutta tätä ennen olen nyt tehnyt yhtä jos toista työtä, aina elokuvateatterin projektorivastaavasta trukkikuskiin :D 
Miten saan asiakkaan ostamaan, hm. itse en "tuputa" tuotteita asiakkaille, putiikillakaan en ole sellainen myyjä joka hiillostaa asiakasta esittelemällä jokaisen tuotteen ja kertomalla miten kannattavaa juuri tämän tuotteen ostaminen on. Olen se myyjä joka kysyy tarvitseeko asiakas apua ja autan/kerron pyydettäessä. Nettikauppaan on sitten hieman eri keksiä näitä mainostamisia kun kuluttajan kanssa ei ole kasvokkain tekemisissä.

Mainostatko paljon ja missä? Mistä löydät tuotteet? Miten aloitit yrityksesi? Joudutko pitämään suurta varastoa?
Facebook, blogi ja paikallislehdet. Tuotteet löytyy internetistä itse etsimällä tai niitä tarjotaan myyntiin. Noihin muihin löytyykin jo vastauksia yllä:)

Ja vielä.. Miten erotut muista sisustuskaupoista?
Laadukkailla kierrätysmateriaaleista tehdyillä tuotteilla, hyvällä asiakaspalvelulla ja ilmaisilla toimituskuluilla.

Kuinka saat pidettyä työn ja vapaa-ajan erillään? ..Se yrittäjän ehkä suurin ongelma.. ;)

No välillä se on vaikeaa, kotiinpäästyessäkin pää on täynnä uusia yritykseen liittyviä asioita:D tai jos joudut vielä tekemään rästitöitä kotona..Alussa tämä oli vaikeaa mutta nyt olen asennoitunut niin että kyllä töiden päätyttyä ja vapaapäivää viettäessäni, en edes avaa sähköpostia, paitsi kun illalla ja keskityn täysin perheeseeni. Samoin normityöpäivän jälkeen jos ei nyt mitään IHAN pakollista työtä ole tehtävänä, keskityn vain kotiin ja perheeseen.

Kysyn ny viel vaik, ehkä tää juna meni jo ;) Kun sul oli pelkkä nettikauppa, niin onk mahdollist sil pelkästää elättämään ittensä ? Olen ollu kahvila yrittäjä ja myynyt sen jo 10-vuot sit pois  
Tähän en osaa täysin vastata koska minulla on alusta alkaen ollut muitakin tulonlähteitä kuin pelkkä verkkokauppa. 



Nyt on mielestäni jokaiseen kysymykseen vastattu:) Toivottavasti näistä nyt jollekin jotain apua on. Edellisen postauksen vastaukset voit lukea täältä ja kommentitkin kannattaa selailla läpi, vastauksia on sielläkin:)

Nyt jatkuu vapaapäivä, tosin lumisissa merkeissä:( Aina se menee niin, että kun vapaapäivä koittaa - sataa lunta tai vettä, siinä yksi huonopuoli yrittäjyydessä ja muutenkin työtä tehdessä :D

Mukavaa alkanutta viikkoa<3 
 
 
 

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Rhubarb

Parhainta aurinkoisessa sunnuntaissa on aika perheen kesken<3 Ja kun ulkona on ihana sää, ei meidän perhe pysyttele neljän seinän sisällä.

Parasta on pitkä lenkki samalla kun aurinko nuolee kasvojasi..


..mutta parhainta on se kun löydät yllättäen pakastimesta raparperipussillisen kesältä!

2 dl jauhoja // 1 dl sokeria // 1 tl kanelia mielen mukaan // voita (3 lusikallista?)

Raparperit voideltuun uunivuokaan, murutaikina päälle, 200 asteisessa uunissa n. 30 min. Päälle kunnon lusikallinen vaniljajäätelöä. Voin sanoa että tuli aika kesäinen olo tätä syödessä auringonpaisteessa:)

Ihanan aurinkoista päivää teille kaikille <3

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Kivoja blogeja part.1

Kyllä on ollut lueskelemista blogeissa joita olette minulle linkittäneet, kiitos:) Paljon ihania blogeja sieltä löytyykin ja nyt esittelen teille 5 mieluista, ja blogithan ei ole mitenkään paremmuusjärjestyksessä.
Muutamat tutut lempparit sieltä löytyikin, jotka löytyy jo lukulistaltani;) teitä ei varmasti tarvitse esitellä;)<3
Hyvää&kaunista, Oman kodin onnea, Oma koti onnenpesä,Elämää äitinä, Hyypiön elämää, Home in the storm ja Pieni Lintu. Kaikki edellä mainitut lukemisen arvoisia täynnä ihania kuvia, kauniita koteja, arjen pohdintoja, taitavia tuunauksia ja päätöntä hölötystä;)

Tässä nyt viisi ensimmäiseksi mieleeni jäänyttä blogia:

keski.blogspot.com
Blogia kirjoittelee reilu kolmekymppinen, suloisen tytön (s.2010) äiti ja käsistään taitavan miehen vaimo. "Tällä hetkellä viihdyn kotona tyttäreni I:n kanssa touhuten. Sisustaminen, pihanhoito, käsityöt, sekä kaikenlainen suunnittelu ja ideoiden toteutus ovat lähellä sydäntäni. Valokuvaus on muuttumassa päivä päivältä tärkeämmäksi harrastuksekseni."
Blogista kyllä huomaa innostuksen valokuvaukseen, todella upeita kuvia joita on mukava katsella:) Blogista löytyy myös helppoja ja herkullisia ohjeita arjen piristykseksi samoten näppäriä ja kivoja tuunauksia.

http://mymindwithme.blogspot.com/
Parikymppisen naisen blogi jonka pääpaino onkin valokuvissa, kirjoittelun ohella. Ainakin minä jäin tätä blogia selaillessa haukkomaan henkeä tuijottaessani valokuvia ja en keskittynyt lukemiseen lainkaan. Tällä kuvaajalla on käsittämätön taito saada tavallisista arjen kuvista satumaisen kauniita. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen:)

http://unelmiaelamasta11.blogspot.com/
"Olen 35-vuotias elämästä nautiskeleva ja tulevasta haaveileva sinkkunainen Helsingistä. Rakastan sisustamista, matkustelua, shoppailua, kokkailua, kutomista ja valokuvausta. Haaveilen, visioin, suunnittelen ja toteutan. Blogissani pääset kurkistamaan asioihin ja unelmiin, jotka kaunistavat ja ilostuttavat elämääni." Kaunis koti ja kaunis blogi:)

http://www.palaonnesta.blogspot.com/
Todella taitavan Siina nimisen naisen blogi täynnä aivan uskomattoman ihania käsitöitä niin tekstiileistä koruihin kauniilla kodilla höystettynä<3 Itse jäin ainakin samantien empimättä lukijaksi:) Mukaan mahtuu myös vilahtelemaan väillä herkullisia leipomuksia.

http://villawallin-anne-mari.blogspot.com/
Valtavassa kartanossa asuva;) 40+-vuotias kahden ison muksun äiti ja isoäiti:) Vaikka kirjoittaja asuu n. 50 neliön kerrostaloasunnossa, on sisustusratkaisut asunnossa todella näppäriä ja ihanaa tavaraa mahtuukin Villa täyteen koosta huolimatta. "Pidän kotiani mökkinä, mummulana ja kaupunkilaisasuntona-ja neliöt toimii! Sisutus on lempipuuhaa, varsinkin maalaisromanttinentyyli. Kiva kun seuraat minua ja tervetuloa Villa Walliniin:)"

Tälläisiä ihanuuksia löytyi tällepäivälle:) Teen kyllä ehdottomasti vielä toisen esittelypostin koska niiiiiin paljon ihania blogeja jäi vielä esittelemättä. Tai itseasiassa kaikkihan ne tekisi mieli esitellä joten älkäähän luulko että blogeissanne on jotain vikaa jos en niitä esitellyt, päinvastoin! Mutta kun ne kaikki eivät esittelyihin mahdu:( Voitte kuitenkin käydä kaikkia blogeja selailemassa tässä postauksessa silläaikaa ennenkuin palaan toiseen esittelyyn, ensiviikolla varmaankin :)

Oikein leppoisaa viikonloppua teille näiden ihanien blogien parissa<3

perjantai 16. maaliskuuta 2012

työkaverit

Maailman parhaat työkamut tänään töissä mukana:)


Näihin tunnelmiin ja vilkutuksiin,

ihanaa viikonloppua<3
ps. meitä saa tulla työpaikalle rapsuttamaan;) t. koirat


Välillä lyhyttä


40 C° kuumetta..nimittäin lomakuumetta. Jotenkin muhun iskee lomakuume aina juurikin näihin aikoihin, kun ei ole oikein talvi mutta ei kunnon kevätkään..Olenkin päättänyt viedä perheeni kesänlopulla johonkin lämpimään:) Sitä ennen on tavoitteena käydä kaupunkilomalla isännän kanssa, ihan vain kahdestaan.
Ennen tytärtä reissailtiin usein. Mieleenpainuvin matka on kuitenkin Malediivit, jonne ehdottomasti isolla e:ellä haluan joskus uudestaan. Turkoosi vesi, valkoinen hiekka, villit delfiinit, bungalowit, todellinen no man's land.


Tämä kyllä ei ole ehkä ihan pienen lapsen paikka, koska tekemistä saarelta itsestään ei löydy juuri nimeksikään, lukuunottamatta perusteellisia turistiharrastuksia. Tahtoisin viedä tyttäremme johonkin elämykselliseen paikkaan, johonkin jonka hän muistaisi aina ensimmäisenä lomamatkanaan.


Vietnam?


Mikä teidän mielestänne on ollut mukavin paikka pienelle lapselle lomailla? :)


Otsatukan lisäksi lähti vielä toiset melkein 10 cm tukasta, eli reilu 20cm.. kyllä on kevyt olo kun takuista pääsi eroon;)
Mä aloitankin illalla urakan noiden blogien selailussa mitä olette linkittäneet:) Lisää saa linkitellä tänne  , voi olla että menee sekin kahteen osaan.

Ihanaa viikonloppua teille kaikille!

torstai 15. maaliskuuta 2012

Vastauksia part.1

mua ainakin kiinnostaa se millä perusteella valitset tuotteet myyntiin,onko ne kaikki sellaisia mitkä "kelpuuttaisit" omaankin kotiisi vai onkos siellä joukossa semmoisia never-jutskia;)?
Pyrin valikoimaan myyntiin aina sellaisia tuotteita ensisijaisesti jota ihan jokapuolella ei ole myynnissä. Näinä päivinä vain se on koitunut hyvin hyvin haastavaksi koska jokaisessa sisustusliikkeessä löytyy melkein samat tuotteet ja toiset tuotteet ovat levinneet jo marketteihin joiden kanssa pienen yrityksen on todella vaikea kilpailla. Marketit saavat isommat ja paremmat sopimukset - toiset jopa kieltävät tukkua luovuttamasta tuotteita pienyrityksille, yksityisille, ja täten isot ketjut pystyvät hinnotella tuotteensa niin alas jotta yksityisellä ei ole mitään mahdollisuutta kilpailuun. Mutta näistä mitä jää jäljelle, pyrin valikoimaan tuotteita erikoisuudensa ja uniikkiutensa puolesta, alussa huomasin haalivani myyntiin vain tuotteita jotka itse kelpuuttaisin, mutta nyt sitä on oppinut avartamaan näkökenttää:)

Kauan sä oot ollu yrittäjänä? ja miksi?
Kohta vuoden ja siksi, koska haluan tehdä töitä itselleni:)

mä haluisin tietää että kuinka paljon yrittäjänä tienaa? 
Sitä en valitettavasti paljasta, mutta kyllä tällä perheen elättää kaiken muun yritykseeni liittyvän toiminnan kanssa;)

Mua kiinnostais myös tietää kuinka valitset ne tuotteet mitä otat myyntiin ja mistä ylipäänsä löydät ne? Ja lisäksi onko tuollaisen nettikaupan pitäminen/ perustaminen haastavaa?
Tähän jo melkein yllä vastasinkin:) Eli yritän valita mahdollisimman erikoisia tuotteita joita jokapaikassa ei tule vastaan, kierrätysmateriaaleista valmistettuja, uniikkeja yms. joita myymällä tiedän että ostaja ei tule pettymään laatuun, ainakaan huonekaluissa. En voisi ikinä myydä lastulevystä tehtyjä huonekaluja! 
Oli nettikaupan perustaminen ja sen ylläpito aluksi haastavaa, tottakai kun kaikki oli uutta ja en ole koskaan ollut yrittäjä, mutta nopeasti se vanhakin uuden oppii :) Nyt menee jo kaikki rutiinilla.

Voi mulla on kans samanmoisia haaveita..ja miehen kanssa useasti ollaan mietitty asiaa. Voi kun uskaltaisi ottaa haaveen/haasteen vastaan :) Kerrohan vähän miten kaikki lähti liikkeelle? Mitä ihka ekaksi teit kun päätit yrittäjäksi ryhtyä?
Rohkea rokan syö! :) hm. no kaikki lähti siitä itseasiassa liikkeelle, kun mietin mitä työtä kotiäitinä voisin tehdä, kotoa käsin jottei tytärtä tarvitsisi laittaa hoitoon. Pohdittuani kaikkia vaihtoehtoja, sopivin oli oman yrityksen perustaminen ja nettikauppa:) Tämänjälkeen oli täysin selvä mitä myyn, sisustustuotteita:) Tämän jälkeen rupesin pohtimaan yritysmuotoa, toiminimi oli selvä itselleni, ainakin aluksi. Yritystoiminnan aloittaminen liikkeen- ja ammatinharjoittajana on nopeaa; perustamiseen kuuluu vain ilmoitus kaupparekisteriin ja verohallinnolle. Ilmoitus tehdään antamalla lomake Y3 Patentti- ja rekisterihallinnon sekä verohallinnon yhteiseen Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Jos yrityksen toimiala on sellainen, että elinkeinonharjoittamiseen ei tarvita erityistä lupaa, toiminnan voi yleensä aloittaa heti kun perustamisilmoitus (Y3) verohallinnolle ja kaupparekisterille on tehty. (lainattu www.vero.fi)

Kysymyksiähän varmasti olisi moniakin mutta nyt tulee mieleen että kuinka päästä omassa yrityksessä alkuun? mistä saa tietoa/apua kaikkeen siihen paperirumbaan ja onko yrityksen perustaminen kuinka vaikeaa?
Kuten yllä mainitsin, itse perustaminen eli minun tapauksessani toiminimi, oli helppoa ja nopeaa:) 
Kaikista paras tietopankki, isännän lisäksi, on ollut minulle hyvä kirjanpitäjä. Suosittelen pieni muotoisesti toimivaa kirjanpitäjää, täten on TAATTU että saat mahdollisimman henkilökohtaista palvelua. Sitä en kiellä, etteikö isojen toimistojen kirjanpitäjät ole päteviä, mutta palvelu on toista (jokainen voi päätellä asian itse). Pieni ymmärtää pientä, ja hyvälle kirjanpitäjälle kannattaa maksaa.
Kun "oikea" kirjanpitäjä oli löytynyt, hän neuvoi asioita eteenpäin, kaikki liput ja laput mitkä piti täyttää, vero asiat, kaiken mahdollisen kirjanpitäjä auttoi ja kertoi vastauksen jokaiseen mahdolliseen ensiyrittäjän turhaankin kysymykseen:)

Mistä sait alkupääoman , jos vaikka sisustustarvaraliikkeen perustaa, niin saako uusi yrittäjä jostain jotain tukia, vai kuinka? Mitä kautta tuotteet tulevat, oletko itse etsinyt maahantuojia ja ottanut heihin yhteyttä? Mistä heidät olet löytänyt?
Noh, mullahan siis ei ole ollut minkään pennistä alkupääomaa yritystä laittaessani :D ainut "rahallinen" panostus jonka olen yritykselleni laittanut on yrityksen rekisteröimisen (75€) lisäksi ensimmäinen hassu tilaus hollannista. Summaa en sano, mutta nelinumeroinen se oli. Saahan sitä tottakai ensiyrittäjä jonkun starttirahan? Tähän en ikinä perehtynyt koska päätin että jos laitan oman yrityksen pystyyn, en mitään almuja mistään hae vaan yritän pärjätä itse. Tuon alkupanostuksenkin yritys on maksanut hyvin takaisin ja täten JOS joskus yritykseni menisi jostain syystä kumoon, lama tai vastaava, ei se minua harmittaisi koska en ole laittanut omaisuutta kiinni yritykseeni, ei ole lainoja yms.
Tuotteet tulee minulle pääosin ulkomailta, itse etsin suurimman osan maahantuojista, englannilla pärjää mutta onneksi monella ulkomaisella yrityksellä on suomalainen agentti jonka kanssa on helppo komminukoida:) Internetistähän ne yritykset löytää, rohkeasti kyselemään ja hieromaan kauppaa. Haaveena olisi tänä vuonna kuitenkin päästä maailmanmarkkinoille eli ulkomaanmessuille henkilökohtaisesti tutustumaan tarjotaan koska eihän kaikkea internetistäkään löydä :)

oma yritys? ja käsissä vain peruskoulun todistus......? kummallista
Olet siis sitä mieltä että koulutus korreloi menestyksen ja onnellisuuden kanssa?
Voin kertoa sen verran että olen 18 vuotiaana muuttanut omaan asuntooni ja tehnyt töitä ahkerasti, joskus jopa kahta työtä päivässä, pärjätäkseni. Nykyään elämäntilanteeni mahdollistaa sen, että teen juuri sitä, mitä rakastan ja vieläpä tulen sillä toimeen. Ei tarvitse olla insinööri pärjätäkseen elämässä. Kyllä peruskoulunkin papereilla pärjää :D

oletko sä sitten käynyt jonkun yrittäjä koulun vai miehenkö siivellä pääsit yrittäjäksi :D
En, kuten jo edellä mainitsin, olen käynyt vain peruskoulun. Päättäväisyydellä ja oikealla asenteella pääsee elämässä hyvin pitkälle:) Ei siihen välttämättä edes miestä tarvita ja ei, en ratsasta mieheni siivellä. Onko se väärin että nuorikin toteuttaa unelmiansa ja rakentaa elämäntyylinsä kattavan työn itselleen jostapa vielä kaikenlisäksi nauttii?

Mistä sait rohkeutta lähteä yrittäjäksi? Pelottaako, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Entä jos firma menisi konkurssiin (enkä nyt suinkaan yritä maalata piruja seinälle, vaan mietin omaa tilannettani), niin menisikö teiltä koti alta? Näitä asioita siis itse olen pyöritellyt mielessäni:)
Mieheni kannusti minua positiivisessa mielessä:) ja ei, ei minua pelota, jännittää kenties mitä haasteita sitä itselleen keksii ja onnistuuko niissä:) No jos tämä sisustuspuoli menisi konkurssiin niin olen onneksi jo alusta alkaen rakentanut yritykselleni muuta puuhaa ja rahareikiä joten ei meillä koti menisi alta:) vähemmän tulisi ainakin alv:eja maksettavaksi;)


Toinen vastausosio tulee varmaan huomenna:) 
Hienoja ja asiallisia (paria lukuunottamatta) kysymyksiä olitte minulle jättäneet, ja toivottavasti saitte yhtä hyviä vastauksia:) Enhän minäkään mikään jättiyritys kymmenenvuoden kokemuksella ole teille vastaamaan mutta osaan rehellisesti kertoa omat kokemukseni ja mielipiteeni:)

Rohkeasti yrittämään! ;) Pyri löytämään oma polkusi, jota rohkeasti lähdet viemään eteenpäin matkimatta toisia, erotu joukosta olemalla itsesi. Aina tulee vastaan vastoinkäymisiä, se kuuluu yrityselämään, ja alussa ne voi tuntua pahoiltakin mutta niiden kanssa oppii elämään ja tulee kyky "handlata" ne asiat :D

<3 palataan ihanat ja kiitos teille kaikille ihanista kommenteista ja koko täällä blogistaniassa olemisesta:) ja ihanaa että olette ymmärtäneet mielipiteeni ed.postauksessa:) ja että sielunsiskoja löytyy;)

Riviera fuckin' maison

Mä olen alkanut viimepäivinä pohtimaan meidän kodin sisustusta tarkemmin, huonekaluja joita meiltä löytyy, niiden laatua ja mitä ne minulle merkitsevät. Tulin siihen tulokseen että tavarat/huonekalut jotka kaupasta tehdasvalmisteisena sarjatuotantona meille on kotiutunut eivät merkitse minulle mitään.
Olin ennen se henkilö joka osti vain "merkkituotteita", kuten meidän ensimmäinen yhteinen koti oli sisustettu täysin Pentikin tuottein. Tämän vuoksi kotiamme olisi melkein voinut kutsua Pentikin showroomiksi. Ja kun ajatellaan kyseisen merkinkin hintavuutta, samoin kuin nyt suosituksi nousseen Riviera Maisonin, ei hinta tietenkään aina korreloi kestävyyttä. Kyllästyin hyvin nopeasti alkuhuuman laskeuduttua nimittäin siihen että suurinosa yllämainitun astioista hajosi käytössä, pyyhkeet nukkaantuivat tai kirjaimellisesti kovettuivat pesussa vaikka kuinka huolellisesti niitä hellit..Ainoat mitä Pentikinkin tuotteista arvostan, on kotoa löytyvät muutamat kaapit, näistä huomaa jo laadun ja materiaalin samoinkuin kierrätyksen, niistä olen ollut valmis maksamaan ja niiden ostoa en kadu.


Kadun kuitenkin muuten kaikkea kotoamme löytyvää massatuotantoa. Olen oppinut arvostamaan paljon enemmän esim. ilmaiseksi saatua suvulta perittyä lastensänkyä josta huokuu jokin tarkoitus ja joka on suvun käytössä muokkautunut omalla tavallansa uniikiksi, kuin esimerkiksi Riviera Maisonin a star is born lastensänkyä joka maksaa ensinnäkin 949€ ja joka on täysin persoonaton massatuote ja tämäntakia löytyy pian jokaisen kyseisen merkin fanin kotoa. Laadusta minulla ei ole kokemusta kyseisestä merkistä mutta keskustelupalstat huokuvat punaista valoa kestävyydestä. En tietenkään vähättele tai halveksu Riviera Maisonista pitäviä, olen itsekin josksu huokaillut niitä huonekaluja, mutta mielummin tuhlaisin 1000€ johonkin uniikkiin huonekaluun kuin jokaisen kodista löytyvään huonekaluun. Tämähän on vain minun mielipide:)


Ennen myös ostin päättömästi jokaisen tavaran/esineen joka vain silmää miellytti, miettimättä sopiiko se edes kotiimme, onko se kestävä, tarvitsenko tätä...Nyt olen oppinut kontrolloimaan ostokäyttäytymistäni, jollen itse osaa toteuttaa jotain tuotetta, sitä ei löydy kirpputoreilta tai suvun kätköistä, alan tämänjälkeen vasta harkitsemaan etsiväni tuotetta kuluttajien paratiisista. Tähänkään päivään asti, puoli vuotta sitten, en muista olenko ostanut mitään massatuotetta? en muista ostaneeni..
Joku varmasti ajattelee, miten sisustuskaupan pitäjä voi näin ajatella mutta kyllä voi. Sisustusala jolla olen, on minulle vain pelkkää työtä, rakasta työtä. Tämän takia yritänkin löytää tuotevalikoimiini massasta poikkeavia tuotteita, kierrätettyjä ja laadukkaita joiden hinta takaa varmasti kestävyyden. Valitettavasti näitäkin tuotteita löytyy vielä vähän maailmalta, mutta parempaan suuntaan kokoajan ollaan menossa:) En nimittäin halua että tuotteet joita myyn, löytyvät paikallisesta marketista puolet edullisemmin, tai naapurisisustusliikkeestä - mutta näistä yritysjutuista enemmän kun pääsen vastailemaan teidän kysymyksiinne.


Löytyy meidän kodista varmasti yhä asioita ja esineitä jotka ovat tämänhetken trendejä, kuten kritiikkiä saanut puu tyttäremme huoneen seinässä. Kyllä, näitä samoja persoonattomia puita löytyy varmasti jokakodista, mutta itse arvostan oman käteni jälkeä tekemässäni puussa - ei kukaan varmaan osaa piirtää millilleen samaa puuta jonka minä tein, enkä minäkään osaa piirtää niitä teidän tekemiänne uniikkeja kauniita puita ja tämäntakia mielestäni tästäkin puusta tuli persoonallinen, koska olen sen itse päästäni vapaalla kädellä seinälle suheltanut kuin uusi nouseva da Vinci. Kaikki omatekemäni on täten persoonallista, vaikka se noudattelisikin jonkun näköistä sisustustrendiä, minun trendiä, sitä mistä minä pidän  ja mikä miellyttää silmääni, millaista keltään muulta ei löydy. Ja vaikka samankaltaisuuksia löytyisikin, on omissa tekeleissäni aina uniikki kädenjälkeni. Oli se sitten kopioituna vaikka suoraan riviera fuckin' maisonin katalogista!


Nyt mulla karkasi totaalisesti ajatus mutta tämä olikin vain tälläistä aamuista kahvikuppipohdintaa jota kenenkään ei tarvitse ottaa vakavasti tai henkilökohtaisesti :) jokaisen koti on persoonallinen, oli se sitten kalustettu Riviera Maisonilla tai kierrätetyillä huonekaluilla.

Palaan illalla niihin yrityskysymyksiin ja varmaan siitä tulee juttua viimeistään huomenna:) On nimittäin tullut sen verran mielenkiintoisia kysymyksiä joihin haluan vastata huolella enkä näin kahvikuppisen parissa;)
Samoin, vielä voit linkittää blogiasi tähän postaukseen.

Nautitaan keväisestä auringosta ja omista kodeistamme:)
Peace&kierrätys kunniaan!

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Luxury Hotel

Tänään jo tehtyä :

6.50 kahvia ja tyttärelle aamupalaa
7.15 petivaatteiden tuuletus ja asunnon siivous
8.00 (what?!?!) piiiiiiitkä lenkki vastatuuleen rattaiden (jotka toimi kuin tuulipurjeena) ja ankkurina temppuilevien koirien kanssa, kyllä kulutti
9.15 pika suihku
9.30 pirtelö aamupalaksi äidille, tytölle herkuksi ja omaa aikaa <3


Eilen oli ihana yllätys odottamassa kotiin tultuani. Vihdoin Ramsign:in kyltti saapui ja sitä olen odottanut. Sain valita kylteistä itselleni 1-5 numeroisen emalikyltin, joka olisi siis talonnumero. Noooh..koska asutaan tällähetkellä vuokralla ja omakotitalo on vasta etsinnässä, en ruvennut uhkarohkeana ennustamaan tulevan unelmatalomme numeroa, joten...;)




...koska tunnetusti maailman parhaimmassa hotellissa kun tällähetkellä asutaan, sai Hotel Mama toisen tunnusmerkin:) Paikkaa se kyltti vielä hakee, en nyt ihan ulko-oveen tuota viitsi naputtaa, mutta se on täydellinen.
Tänään odottaakin töiden jälkeen sauna ja pitsa, kyllä tuon aamuisen typerän himolenkin jälkeen kelpaakin herkutella;)

Tervetuloa uudet lukijatkin ja ihanaa päivää kaikille <3

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Sitähän sää kysyit?

Aihe josta saan eniten lukijoiltani kysymyksiä on työni. Mitä teen? Mitä on yrittäjänä työskentely? Kuinka kaikki aloitetaan? Mikä ala sopisi minulle? Mistä löydän kaikki tarvittavat tavarat esim. sisustusalalle? Kuinka nuori voi olla yrittäjänä? Millaista on tehdä töitä itselle? jnejne..

Ajattelinkin, koska aihe monia kiinnostaa, tehdä eräänlaisen lukija kysyy - minä vastaan postauksen, näyttääkö vihreää valoa? Itse kun en muista niitä tuhansia kysymyksiä joihin olen jo vastannut, ja niitä harva täältä blogistakaan jaksaa selata, on varmaan helpoin saada kaikille yleisesti vastaus:)

Kysy mitä tahansa haluat työstäni tietää
minä vastaan:)

 
Ja kysyä saa melkeinpä niin paljon kun jaksaa:) Mulle nimittäin yrittäjyys on avannut ihan erilaisen maailman ja rakastan työtäni päiväpäivältä enemmän. Tämä viikko on jälleen hieman kiireinen, mutta sovitaanko vaikka että torstaina vastaan teidän kysymyksiinne erillisessä postissa?

Viettäkäähän hauska ja leppoisa tiistai!:)

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Linkitä blogisi


Muutamien lukijoiden toiveesta, jatketaan nyt blogien esittely-postauksia. Itsekin on mukavaa jakaa, ei vielä niin tunnettuja mutta todella lukemisen arvoisia blogeja myös muidenkin tietoisuuteen:)
Eli linkitä blogisi kommenttiboksiin, voit myös halutessasi kirjoittaa pienen selostuksen mukaan, että minkälainen blogi on kyseessä. Selailen kaikki blogit sitten läpi ja esittelen täällä omassa blogissani kymmenen mielestäni parasta ja mielenkiintoisinta blogia.

:) Eli nyt kaikki bloggaajat blogeja linkittämään!